Miten muisti toimii?
Tämä kirjoitus perustuu suurelta osin artikkeliin: (Paul King, Computational Neuroscientist, fmr Redwood Center for Theoretical Neuroscience).
Ihmisen muisti on kehittynyt vuosimiljoonien kuluessa tallentamaan ja säilyttämään tietoja, jotka ovat olleet selviytymiselle ja henkiinjäämiselle tärkeitä. Muisti ei sinänsä voi etukäteen tietää, mikä tieto on elintärkeää ja mikä ei. Siksi muistimme on kehittynyt noudattamaan joitain yleisiä periaatteita, jotka ovat sitten ajan mittaan osoittautuneet oikeiksi tai väärät periaatteet karsiutuneet.
Tilankäytön tehokkuus
Aivojemme keskeinen piirre on “päällekirjoittaminen”. Aivoihimme tulvii joka sekunti valtava määrä tietoa ns. työmuistiin. Työmuistiin mahtuu vain pieni määrä tietoa kerralla. Hyödylliset tiedot siirretään pitkäkestoiseen muistiin ja hyödyttömien tietojen päälle kirjoitetaan jatkuvasti uutta.
Toistuminen
Toistuvat asiat voivat olla joko tärkeitä tai yhdentekeviä. Muistimme kuitenkin oppii tunnistamaan vaarattomat / hyödyttömät asiat ja keskittyy vain niihin, jotka se jo tietää tärkeiksi tai jotka sen täytyy määritellä jompaan kumpaan ryhmään.
Aivomme siis kiinnostuvat luonnostaan toistuvista asioista määrittääkseen niiden hyödyllisyyden. Siksi voimme oppia ulkoa numerosarjoja, määritelmiä ja vieraan kielen sanoja, vaikka aivoillemme ne ensin tuntuvat yhdentekeviltä.
Tapahtumien järjestys
Ensin tapahtuvat asiat ovat olleet henkiinjäämisellemme tärkeimpiä, koska ne “ennustavat” seuraavia tapahtumia. On siis ollut tärkeää havaita aisteillamme asioita, joista saattaa seurata jotain merkittävää.
Tätä piirrettä hyödynnetään luennoissa ja esitelmissä herättämällä mielenkiinto heti alussa ja tekemällä lyhyt yhteenveto aivan loppuun.
Yllätykset
Aivoillamme on ominaisuus luokitella tapahtumia tarpeellisiin ja tarpeettomiin. Yllättävät asiat vaativat heti huomiomme, jotta voisimme luokitella ne. Tämän vuoksi huomiota kannattaa aina tavoitella yllätyksillä.
Tunnetila
Aivomme siis määrittelevät asioita tärkeysjärjestykseen, jotta niihin voitaisiin reagoida nopeasti ikäänkuin “selkärangasta”. Tärkeysjärjestyksen määrittäjänä ja vahvistajana toimivat aistit, jotka saavat aikaan meissä tunnetilan. Tunnetilan voimakkuus on sitten tapahtuman tärkeys.
Kuulemamme puheen tai laulun merkitys ei yleensä riipu sisällön laadusta, vaan tunnetilasta, jonka se saa meissä aikaan.
Seuraamus
Palkinto tai rangaistus ovat seuraamuksia, jotka ohjaavat meitä välttämään tiettyjä asioita ja tavoittelemaan toisia. Kaikki tunnetut riippuvuudet ovat aivoillemme muodostuneet palkinnoiksi tietystä toiminnasta. Urheilija tuntee hyvän olon tunnetta pelkän onnistuneen harjoituksen jälkeen, mutta varsinkin saavutettuaan voiton. Me kaikki tunnemme hyvän olon tunnetta, kun olemme onnistuneet jossain, jota olemme tavoitelleet. Kun saamme juotavaa janoomme tai ruokaa vatsamme täyteen tunnemme hyvän olon tunnetta. Hyvän olon tunne syntyy aivoissamme dopamiini välittäjäaineen avulla. Valitettavasti myös harhaan johtavaa hyvän olon tunnetta voi syntyä huumeista, pelaamisesta, ylensyömisestä jne.
Myös pahan olon tunne on tärkeä seuraus. Kun söimme tai joimme jotain sopimatonta, harjoittelimme urheilulajia liiallisesti jne, koemme pahan olon tunnetta ja osaamme välttää sitä seuraavalla kerralla.
Muistitekniikat hyödyntävät näitä perusperiaatteita. Vaikeasti muistettavat, tylsät asiat, muutetaan mielikuvituksessamme yllättäviksi ja mielenkiintoisiksi asioiksi tai tapahtumiksi. Kertaamistekniikkaa voidaan myös käyttää niin, että aivomme joutuvat tietyin väliajoin pohtimaan vastausta. Tästä aivomme sitten vetävät johtopäätöksen, että tuo asia oli mieleen painamisen arvoinen.
Muistamisen keskeinen vaihe on huomiointi. Asiat, joihin emme kiinnitä huomiota keskittyneesti, kulkevat muistimme ohi, emmekä voi niitä muistaa. Muistiin tallentaminen on ns. konsolidaatio. Se tapahtuu usein unen aikana. Silloin tapahtumasta syntyy liittymiä muihin muistoihin. Aivojen solmukohdat, synapsit, liittävät muiston osaksi suurempaa muistojen verkkoa. Muistista palauttaminen tapahtuu asia- / tunneyhteyden perusteella. Muisto on reitillä, tai oikeammin reititettynä ryhmään, jossa on muitakin siihen liittyviä asioita. Työ- ja säilömuistin lisäksi on muitakin muistin lajeja. Meillä on prosessi- tai taitomuisti, jolla muistamme, miten ajaa pyörällä tai autolla jne. Sensorineneli aistimuisti tallentaa aistimuksia, hajuja, makuja, tunnetiloja ja liittää niitä osaksi suurempaa kokonaisuutta.