Nälkä neuvoo konstit

Nälkä neuvoo

Ihminen on satoja tuhansia vuosia hankkinut ravintonsa keräämällä ja metsästämällä. Ravintoa on voinut varastoida vain oman kehon rasvakerroksiin. Nälän kurniessa olivat hyvät neuvot tarpeen. Piti lähteä liikkeelle ja keksiä, mitä ruokaa olisi tällä hetkellä saatavilla. Piti myös muistaa, mistä tätä ravintoa löytyisi. Se on aktivoinut aivoja. Kylläisenä ei kannattanut lähteä metsälle tai savannille, joka oli vaaroja tulvillaan . Nälkä ja liike synkronoivat aivotkin aktiiviseen ravinnon etsimiseen.

Pätkäpaastot

Monet tutkimukset viittaavat siihen, että niukka ruokavalio tai lyhyet pätkäpaastot ovat eduksi terveydellemme yleisestikin. Elimistö osaa huolehtia puolustuskyvystään varsin hyvin. Sillä on kyky sopeutua erilaisiin tilanteisiin, joissa ravinnon määrä ja laatu vaihtelee päivittäin tai vuodenaikojen mukaan. Elämä, jossa saamme säännöllisesti kaikkea tarvitsemaamme ilman suuria ponnistuksia vaimentaa elimistön oman sopeutumiskyvyn. Kehomme on kehittynyt sietämään epävakaista elämää, mutta ei jatkuvia puutostiloja, joita voi syntyä vinoutuneesta ruokavaliosta.

Monivitamiinit ja autoimmuunitaudit

Useat tutkimukset viittaavat säännöllisen monivitamiinien käytön olevan hyödytöntä. Osasyy lienee tässäkin elimistön tottuminen ja oman luontaisen puolustuskyvyn lamautuminen.

Samaa puolustuskyvyn lamautumista tai jopa virheellistä toimintaa esiintyy liian hygieenisessä ympäristössä, jossa puolustussolut hyökkäävät toiminnan puutteessa omaa kehoa vastaan.

Aivojen puolustusmekanismi

Bakteerit ja mikrobit eivät pääse verisuonia pitkin aivoihimme suuren kokonsa vuoksi. Ns. ”Blood Brain Barrier” (veri-aivoeste) estää sen. Samalla se kuitenkin estää myös luonnollisten immuunipuolustuksen solujen pääsyn aivojen sisälle. Aivothan ovat olleet aina tärkein elimemme.

Aivoissamme on siksi aivan omat puolustussolut (mikroglia solut) aivojen puhdistamiseksi ja tulehdusten estämiseksi. Nämä solut puhdistavat nukkuessamme hermosolujemme solmukohdat päivän aikana sinne kertyneistä partikkeleista. Uuden tutkimuksen mukaan nämä solut toimivat aktiivisemmin, jos noudatat niukkaa ruokavaliota. Nälän tunne ilmeisesti aktivoi aivomme toimintaa ja puhdistusmekanismeja.

Mikroglia solut

Mikroglia on immuunipuolustuksen solu, jota esiintyy vain aivoissa ja selkäytimessä. Sen vajaatoiminnan on havaittu johtavan toimintahäiriöihin aivoissa ja keskushermostossa. Näitä ns. glial soluja on kaikkialla aivoissa ja selkäytimessä. Ne puhdistavat aivosolujen kommunikoinnin solmukohdat. Puhdistamaton plakki estää hermosolujen kommunikointia ja lopulta johtaa tulehdukseen aivoissa. Mikroglian solujen tehtävänä on myös tukahduttaa jo alkaneita tulehduksia aivoissa ja selkäytimessä.

Nälkä aktivoi

Gröningenin yliopistossa, Hollannissa, havaittiin ruokavalion vaikuttavan mikroglia solujen aktivointiin jopa enemmän kuin liikunnan. Solujen aktivoinnin arvellaan olevan avainasemassa aivojen terveyttä vaalittaessa. Tutkijat ovat havainneet ikääntyneillä juuri mikroglia solujen heikentymisen aiheuttavan tulehduksia ja aivotoiminnan hidastumista.

Liian niukassa ruokavaliossa on omat vaaransa. Ongelmaa voi kiertää pitämällä vuorokauden sisällä 16 tuntia pitkän pätkäpaaston. Tai pitämällä viikon aikana kaksi vuorokautta, jolloin sallitaan vain 500-600 kaloria. Pätkäpaasto on erittäin suosittu menetelmä. Se tunnetaan parhaiten nimellä ”intermittent fasting”. Pätkäpaastoissa ei siis pyritä rajaamaan kalorimääriä, ainoastaan pitämään syömistaukoja. Yksinkertaisin tapa on jättää aamupala väliin ja syödä vasta puolen päivän aikaan kevyt lounas. Illalla kello 17-18 sitten päivällinen. Kokeile.