Siirry suoraan sisältöön

Ravinto ohjelmoi geenisi

 Miten ravinto ohjelmoi geenejä ?

Ihmiset yleensä ajattelevat ravintoa kaloreina tai makunautintona.

Nykyisin kuitenkin tiedämme, että ravinto ”puhuu” geeneille ja ohjelmoi geenejämme

Geenimme tarvitsevat jatkuvasti suuren määrän biokemiallisia molekyylejä: rasvat, aminohapot, vitamiinit, hivenaineet ja antioksidanttiset yhdisteet. Näitä saa monipuolisesta ja luonnollisesta ravinnosta. Teolliset elintarvikkeet ja varsinkin ns. roskaruoka on ravinneköyhää ja ne johtavat helposti geenien vajaaseen toimintaan. Jopa ns. luonnollinen ravintokin on ravintoköyhää tehomaatalouden johdosta.

Tohtori Valter Longo Etelä Kalifornian yliopistosta sanoo: On vaikea kuvitella jotain muuta kuin ravintoa, joka pystyisi vaikuttamaan voimakkaammin pitkäikäisyyteen Siis elääkö joku 100 vuotiaaksi tai vain 50 vuotiaaksi.

Nutrigenomics, Nutritional psychiatry hakusanoilla löytyy lisää tietoa geenien ja ravinnon yhteispelistä.

Geenit

Ravintomme vitamiinit ja hivenaineet ohjaavat geeniemme toimintaa. Ja geenit ohjaavat meitä.

Proteiini

Ravinnosta saamiamme vitamiineja ja hivenaineita tarvitaan  elimistömme hormonien, entsyymien, puolustussolujen ym. valmistamiseen. Entsyymit käynnistävät elimistömme elintoimintojamme joka sekunti.

Ravintomme kuidut ovat suolistomme mikrobien ruokaa. Mikrobit tuottavat useita elimistöllemme tärkeitä hormoneja. Serotoniinista mikrobien osuus on jopa 95%. 

Mikrobit näyttelevät tärkeätä osaa immuunipuolustuksemme ylläpitämisessä.  ylläpitämisessä. Sokeri tuhoaa meille luontaista suoliston mikrobikantaa ja altistaa diabetekselle.

Junk food

Jos tarvittavia vitamiineja tai hivenaineita puuttuu, geenimme eivät toimi oikein eivätkä entsyymit käynnistä tarpeellisia elintoimintoja.

Näitä aineita on monipuolisessa ja luonnollisessa ravinnossa. Teollisen ravinnon kemiallisissa prosesseissa tärkeä osa luonnollisista ainesosista poistetaan ja korvataan toisilla aineilla, joita elimistömme ei ehkä edes tunnista.

Huono ravinto kuluttaa tärkeitä molekyylejä, sen sijaan että tuottaisivat niitä.

Huono ravinto on ”negatiivista ruokaa”

Metylaatioravinto

Ravinto säätelee geenejämme.

Ravinto ohjelmoi geenejämme ns. metylaatioksi nimetyn toiminnan avulla. Geenit tarvitsevat toimiakseen tiettyjä biokemiallisia molekyylejä. Ilman niitä geenit eivät aktivoidu tai sulkeudu joustavasti sekä tuota riittävästi niiden tehtävän mukaisia proteiineja. Metylaatiokierto huolehtii tästä miljardien solujemme DNA:ssa joka hetki.

Ravintomme Evoluution aikana

Me kaikki tiedämme, että vitamiinit ovat tärkeitä. Tiedämme myös, että omega-3 rasvahapot ovat terveellisiä. Tiedämme vielä, että kasviksien syöminen edesauttaa meitä pysymään terveenä. 

Emme kuitenkaan yleensä tiedä miksi ne ovat tärkeitä.

Tiedämme, että ihminen on miljoonien vuosien aikana kehittynyt käyttämään ravintonaan luonnon kasviksia, hedelmiä ja marjoja sekä satunnaisemmin lihaproteiinia nisäkkäistä, kaloista, simpukoista ym pieneläimistä. Elimistömme on vain miljoonien vuosien aikana mukautunut tällaiseen ravintoon ja erikoistunut toimimaan näillä ravintoaineilla

Koneistomme on ohjelmoitunut toimimaan näillä ravinteilla. Erityisesti aivomme vaativat muihin eliöihin verrattuna valtavasti energiaa. Tutkijat arvelevatkin, että ilman lihan syöntiä aivomme eivät olisi voineet kasvaa niin suuriksi kuin nykyisin.

Vastaavasti suolistomme bakteerikanta on mukautunut elämään ravinnollamme. Viimeisen muutaman tuhannen vuoden ravintomme ei ole ehtinyt muuttaa geeniemme toimintaa. Saati sitten viimeisten muutamien kymmenen vuoden ravintomme.

DNA ja evoluutio

DNA ohjaa kaikkien eliöiden elämää ja kehitystä. 

Kaikkien eliöiden DNA:ssa on geenejä, jotka nopeuttavat elintoimintoja ja toisia geenejä, jotka hidastavat elintoimintoja.

Elintoimintoja nopeuttavat geenit valikoituvat vallitseviksi eliöillä, jotka:

Eivät selviä kylmän talven tai kuivan kauden yli.

Ovat ravintoketjun alapäässä ja joutuvat saalistajien ravinnoksi sitä nopeammin mitä hitaampia niiden reaktiot ovat.

Elintoimintoja hidastavat pitkäikäisyysgeenit ovat eliöillä, jotka

Ovat ravintoketjun yläpäässä.

Selviytyvät hyvin vuodenaikojen vaihtelusta.

Tarvitsevat suurta älykkyyttä saalistamiseen. Suuret aivot tarvitsevat pitkän ajan kehittyä.

Hidas / nopea

Nopeasti kasvavilla eliöillä geenit ovat optimoituneet nopeuteen ja hitaasti kasvavilla eliöillä geenit ovat erikoistuneet pitkään elämään.

Hunajamehiläisillä pesueessa kaikilla on sama DNA, mutta kuningatar elää 500% pidenpään kuin työläinen. Ainoa ero on ravinto. Työläiset käyttävät mettä ja siitepölyä, kun taas kuningatar syö hunajaa. Hunaja aktivoi kuningattaren pitkäikäisyysgeenejä kun taas siitepöly ja mesi aktivoi nopeaa aineenvaihduntaa ja lyhyttä elinkaarta.

Meillä ihmisillä on molempia geenejä; elämää nopeuttavia ja elämää pidentäviä, hidastavia. Eliniän pituudessa määräävää on kuinka paljon elimistö on nopean kasvun tilassa. 

Kasvuvauhti

Nopean kasvun aikana tulehdukset leviävät ja  syöpää edistävät geenit (oncogenes) aktivoituvat ja syöpää tukahduttavat geenit (tumor supressor genes) sulkeutuvat. Syöpää edistävät geenit saavat solut kasvamaan vauhdilla korjaamatta virheitä ja välittämättä jakautumiskerroista. Lyhyen ajan elävät ja nopeasti kasvavat eliöt eivät tarvitse syöpää hillitseviä geenejä, koska ne elävät vain lyhyen ajan.

Syöpää tukahduttavilla geeneillä on roolina korjata DNA:han kertyneitä virheitä ja varmistaa, että solu kuolee kun sen jakautumiskerrat tulevat täyteen. Pitkäikäiset, hitaasti kasvavat eliöt tarvitsevat syöpää hillitseviä geenejä pitkään elämäänsä.

Kun ihminen elää nopeatempoista elämää (energiapitoinen ravinto) ja solut kasvavat nopeasti, tapahtuu paljon solumutaatioita, joista osa vaurioituu nopeassa kasvussa eikä vaurioita ehditä korjaamaan

Ylipaino

Vuodenajat ravinnon saannissa. 

Hiilihydraatit ovat olleet kesän ravintoa. Niitä on käytetty lähinnä energian tuotantoon ja vahvaan kasvuun. Silloin kasvu ja lisääntyminen on ollut tärkeintä. Sokeri ja erityisesti fruktoosi on ollut loppukesän ja alkusyksyn ravintoa. Fruktoosi on varastoitu talvesta selviämistä varten. Fruktoosi ei imeydy normaalin aineenvaihdunnan tapaan suoliston kautta verenkiertoon, vaan kulkeutuu maksan kautta suoraan vararavinnoksi rasvakudoksiin. Se käytetään talven tai kuivan ajan tultua, kun ravinnosta on pula. Nykyään fruktoosia käytetään teollisessa elintarviketuotannossa, koska se lisää makeutta.

Talvella kasvu on hidastunut äärimmilleen, kun ravinto on ollut niukkaa eikä ole juuri sisältänyt sokereita. Elimistö keskittyy talvella vaurioiden korjaamiseen ja viallisten molekyylien kierrättämiseen uusiokäyttöön, kun energiaa kasvuun ei ollut. Kaiken tarkoituksena on selviytyä hengissä seuraavaan kasvukauteen saakka. 

Pitkäikäisyysgeenit ja syöpää hillitsevät geenit ovat ON asennossa niin kauan kuin niukassa ravinnossa riittää välttämättömiä ravinteita, mutta ei liiallisesti energiaa.

Käyttöohje. 

Moottori

Elimistömme on biologinen kone, joka toimii kahdella polttoaineella sokerit ja rasvat. Proteiinit toimivat koneen rakennusaineena. 

Kone on käytännössä miljardien mitokondrioiden joukko. Mitokondrioita on jokaisessa solussamme sadoista tuhansiin. 

Konettamme pitävät käynnissä entsyymit, jotka käynnistävät tuhansia toimintoja joka hetki. Entsyymejä ei kehossamme ole juurikaan varastossa, vaan niitä solumme tuottavat tarpeen mukaan geeniemme antamien ohjeiden mukaan tai sitten saamme niitä valmiina ravinnostamme. Jotta geenit voisivat antaa ohjeita aina oikeaan aikaan on ne ensin aktivoitava. Aktivointi tapahtuu biokemiallisissa prosesseissa.

Jotta tuo edellä mainittu toimisi on ravinnossamme oltava jatkuvasti oikeanlaisia ravintotekijöitä. Jos niitä puuttuu virheellisestä ja yksipuolisesta ravinnostamme, biologinen koneistomme kuluttaa ravinnon sulattamiseen noita ainesosia saamatta vastaavasti tilalle riittävästi uutta. Koneisto alkaa toimia vajavaisesti ja virheellisesti, mikä näkyy tyypillisinä elintasosairauksina.

Ravinnon suorin vaikutus näkyy suolistomme bakteerikannassa. Bakteerit tuottavat hormoneja ja huolehtivat immuunipuolustuksen soluista ja tietysti auttavat ravintoamme imeytymään elimistömme käyttöön.

Ihmisen koneisto on kehittynyt selviytymään erilaisista ympäristön aiheuttamista vaaroista, bakteereista, viruksista, myrkyistä ja nälästä. Elimistö ei voi poistaa myrkkyjä, jos sillä ei ole oikeita biokemiallisia aineita myrkkyjä poistavien geenien aktivointiin. 

Koneistomme toimii tavallaan kuin sähköauto. Se on ladattava säännöllisesti. Noin 7-9 tuntia joka yö. Latausta tarvitsevat aivojen lisäksi myös suolistomme mikrobit.

Meidän jokaisen olisi ymmärrettävä tämä äärimmilleen yksinkertaistettu käyttöohje, muutoin koneemme alkaa kulua ja toimia vajavaisesti kuin auto, jossa ei ole voiteluaineita.

Elimistömme osaa käyttää monipuolista luonnollista ravintoa. Vihanneksia, hedelmiä ja marjoja villiä lihaa ja kalaa. Vilja-ja maitotuotteet eivät ole kuuluneet ihmisen ruokavalioon miljoonien vuosien aikana, joten ne saattavat aiheuttaa monelle harmia. Teollisesti tuotetuissa ravintoaineissa puutuu usein tärkeitä ravintoaineita ja joskus niissä on vielä elimistöllemme vieraita tai jopa vahingollisia aineita.

Standard American Diet (SAD).

Amerikkalaisten elinajan odote on jo toista kertaa peräkkäin lyhentymässä. Se putosi alimmalle tasolleen sitten vuoden 1996. Krooniset sairaudet ja varsinkin mielenterveyteen liittyvät sairaudet ovat lisääntymässä. 

Katso mitä amerikkalaiset syövät. TOP 10.

SAD

Ei vihanneksia, ei kalaa, ei luonnollista ruokaa. Ei kannata noudattaa.

Nuorten pahoinvointi saattaa johtua ravinnosta, vaikka muita syitä haetaan vimmatusti.

Lue lisää kirjastani. 

Kirja

Facebook kommentteja kirjasta:

Sisällysluettelo

Sisallys

Hanki siis kirja verkkokaupasta tai myymälästä.

Adlibris.com, suomalainen.com, akateeminen.com, booky.fi, prisma.com, cdon.com

Jaa muillekin

TiLAA UUTISKIRJE

Kirjoitan uutiskirjeessäni vain sellaisista asioista, joista ei muussa mediassa ole kovin syvällisesti uutisoitu. Ymmärrän, että aikasi on tiukilla ja keskityn vain oleelliseen.