Nuoruuskoodi 4. Hormeesi. Mitä käytät, se kasvaa ja vahvistuu.

Share on facebook
Share on linkedin
Share on whatsapp
Share on twitter
Share on email

Hormeesi ja evoluutio

Hormeesi on ohjannut evoluutiota vahvistamalla kullakin lajilla niitä ominaisuuksia, joilla kukin on parhaiten selvinnyt lajien välisessä kilpailussa.

Elimistö vahvistaa sitä, mitä se tarvitsee. 

Tarpeen elimistö tietää rasituksesta eli stressistä. 

Stressi stimuloi kasvua.

Lihas, jota et käytä, kutistuu. ”Use it or lose it”. Evoluutio vahvistaa niitä elimiä ja ominaisuuksia, joita eniten tarvitaan.

Evoluutio ei tehnyt meistä sohvaperunoita. Me olemme itse sen tehneet. Ravintommekaan ei ole enää luonnossa villinä kasvanutta ja karaistunutta, vaan keinolannoitettua, keinokasteltua ja myrkyillä tuholaisilta suojeltua.

Hormeesi on elimistömme kyky vahvistaa itseään tiettyjä ärsykkeitä vastaan. Hormeesi viittaa käsitteenä siihen, että elimistö kasvattaa itselleen kykyä palauttaa itse itsensä tasapainoon (homeostaasiin) ulkoisen ärsykkeen aiheuttaman tasapainon järkkymisen jälkeen. Hormeesin käynnistää elimistön fyysinen, energian käyttöön tai myrkytystiloihin liittyvä stressitila.

Hormeesi termi kuulostaa hormonilta. Hormonit saavat meidät sopeutumaan uuteen tilanteeseen salamannopeasti. Hormeesi sopeuttaa meitä uuteen olosuhteeseen päivien, viikkojen, kuukausien, vuosien jopa sukupolvien kuluessa. Hormeesi on evoluution ylläpitäjä.

Hormeesi siirtää kaikkien eliöiden kehossa resursseja sinne missä tarvitaan

 sieltä, missä resursseja ei käytetä. 

Enemman terveita elinvuosia

Hormeesi ja autofagia

Autofagia palvelee hormeesia kierrättämällä paitsi kuolleita tai viallisia soluja myös tarpeettomia soluja energiaksi ja rakennusaineiksi käytettäväksi siellä missä energiaa tai uusia soluja tarvitaan. Liikunta aktivoi lihasten ja luuston vahvistumista kasvuhormonin avulla ja samalla käynnistää autofagian, joka valjastaa käyttöön elimistön tarpeetonta solukkoa.

Kasvuhormonin (GH) kuin myös aivojen oman kasvuhormonin (BDNF) tuotannon lisääntyminen on ns. hormeettinen reaktio, jossa elimistö automaattisesti vahvistaa niitä elimiä ja solukkoja, joita rasitetaan. Vastavuoroisesti sama hormeettinen reaktio käyttää rakennusaineeksi solukkoja, jotka ovat viallisia tai vähän käytettyjä.

Ihminen on menettänyt häntäluunsa hormeettisen reaktion ansiosta, jossa kasvuhormoni on kasvattanut aivojamme ja samalla autofagia on ottanut solukkoa rakennusaineeksi savanneilla tarpeettomaksi tulleesta hännästä.

Kaikkiin näihin on aikojen kuluessa kehittynyt elintoimintoja, joilla elimistö vahvistuu kestämään paremmin rasitusta tulevaisuudessa

Aikojen alusta saakka ihmiset ovat kamppailleet:

  • ruoan puutetta vastaan
  • saalistajia ja saalistettavia vastaan
  • päivän kuumuutta ja yön kylmyyttä vastaan
  • ravintokasvien myrkkyjä vastaan

Sohvaperunat

Viimeisen 60 vuoden aikana ei kehittyneissä länsi-maissa ole enää ollut pulaa ravinnosta. Ei ole enää tarvinnut ponnistella fyysisesti ravinnon saamiseksi. Kehomme ei enää tunne lämpötilaeroja, koska lämmityksellä ja ilmastoinnilla läpötilat on tasattu samaksi kesällä, talvella, päivällä ja yöllä. Jatkuva ravinnon helppo saatavuus on muuttanut ruokailurytmimme naposteluksi. 

Meistä on tullut ylipainoisia sohvaperunoita, jotka sairastavat diabetesta, sydän- ja verisuonitauteja, syöpäsairauksia, dementiaa ja Alzheimerin tautia.

Ravinto on muuttunut villistä viljellyksi ja kemikaaleilla suojelluksi sen sijaan, että kasvi olisi itse kehittänyt olosuhteisiin sopeuttavia aineita. Viljellyistä kasveista on tullut samanlaisia sohvaperunoita kuin meistäkin. 

Paranna ravintoasi käyttämällä villiä, luomua, mausteita ja yrttejä, joissa on stimuloivia yhdisteitä. Villit kasvit, joissa on paljon polyfenoleja, eivät ole makeita, mutta ovat värikkäitä ja kitkerän makuisia.

Ksenohormeesi

Friedrich Nietzsche sanoi: ”mikä ei tapa, se vahvistaa.”

Ksenohormeesi (xenohormesis) tarkoittaa yksilön mahdollisuutta hyödyntää muiden lajien hormeettisia reaktioita omassa kehossaan. Ksenohormeesi on käsite, jota käytetään ilmiöstä, jossa eliöt pystyvät kasvattamaan stressinsietokyään kasveista saamiensa bioaktiivisten aineiden perusteella

Kun kasvi kärsii kuivuudesta, kuumuudesta, tuholaisista tai muista tekijöistä, jotka rajoittavat sen kykyä selviytyä ja lisääntyä, se alkaa tuottaa kitkeriä aineita pitääkseen ainakin tuholaiset loitolla. Suuremmatkin eläimet nauttivat näiden kasvien hedelmiä, lehtiä tai marjoja pienempinä annoksina ja saavat vastineeksi näiltä hormeettisia ja antioksidanttisia aineita, jotka käynnistävät niiden elimistössä varautumisprosessin. Nuo biomolekyylit kertovat kasvien stressistä, mikä taas kertoo niitä syöville eläimille, että on syytä varautua ravinnon saatavuuden vaikeutumiseen. 

Kasvien hormeettinen reaktio on kitkerien kemikaalien erittäminen. Ihmisellä nämä stimuloivat immuunijärjestelmää. Tätä kutsutaan ksenohormeesiksi. 

Stressattuja kasveja ei enää ole saatavilla kuin aidossa luonnossa. Kaupasta saatavat kasvikset on kasvatettu olosuhteissa, jossa kasvilta ei puutu mitään ja se kasvaa maksimaalisella nopeudella. Tällaisella kasvilla ei ole stressiä eikä puolustukseen käytettyjä suojelevia kemikaaleja.

Tutkimukset osoittavat kasvien polyfenolien suojelevan ikään liittyviltä sairauksilta. Erityisesti tutkimusten kohteena ovat olleet marjoissa esiintyvät resveratrolit, vihreän teen epigallokatekiini (EGCG) ja kurkumiini, jotka pystyvät estämään mm. vapaiden radikaalien tuhoja nisäkkäiden elimistössä. 

Uusimmat tutkimukset ovat lisäksi paljastaneet näiden antioksidanttien olevan myös syöpäsairauksia estäviä.

American College of Cardiology lehti julkaisi tutkimuksen, jonka mukaan runsas chilipippurin syönti vähensi mistä tahansa syystä johtuvia kuolemantapauksia 23% verrattuna niihin, jotka eivät käyttäneet chilipippuria. 

US National Library of Medicine sanoo raportissaan kasvien polyfenolien näyttävän lisäävän autofagian määrää ihmisissä. Sivuston mukaan autofagia on elimistön laadunvalvontajärjestelmä, joka säännöllisesti toimiessaan puhdistaa elimistöä vioittuneista ja kuolleista soluista, jotka aiheuttavat syöpää ja muita ikääntymissairauksia. 

Raportissaan he mainitsevat resveratrolin, kurkumiinin ja katekiinien lisäksi kvertsetiinin ja silibinin. Silibiniä saadaan pääasiassa takiaisen kukkaosasta. Se lisää SOD antioksidantin määrää elimistössä ja vaikuttaa tehokkaasti maksan tervehtymiseen. Kvertsetiiniä taas on yleisesti voimakkaan makuisissa vihanneksissa ja marjoissa. Sen katsotaan olevan antikarsinogeeninen, tulehduksia lieventävä ja antioksidanttinen

Ilman palautumista ei ole kasvua.

Ilman palautumista ei ole kasvua

Elimistömme sopeutuu stressitiloihin sopeutumisen jälkeen kasvattamalla niitä kudoksia, joihin stressi on kohdistunut.

Hormeesi ylläpitää kehossamme jatkuvasti kiertoa, jossa vuorottelevat:

Stressi ( ärsyke )….Palautuminen….Kasvu….Stressi….Palautuminen….

Akuutti stressi aktivoi hormoneja, hermoston välittäjäaineita ja muita kemikaaleja, jotka taas stimuloivat sympaattista hermostoamme valmistautumaan vaaraan tai vaikeaan tilanteeseen.

Stressin kohdalla kannattaa muistaa, että ei saada yliannostusta, joka aiheuttaa vahinkoa.

Tilaa Uutiskirje

Katso; Nuoruuskoodi 1.Enemmän terveitä elinvuosia.

Katso; Nuoruuskoodi 2. Aktivoi viallisten solujen kierrätys.

Katso; Nuoruuskoodi 3. Miksi Ikäännymme, vaikkei tarvitsisi.

Katso; Paasto. Niukka, rytmitetty ruokavalio pitää vireänä.

Jaa muillekin

Share on facebook
Share on linkedin
Share on whatsapp
Share on twitter
Share on email