Nuoruuskoodi 18. Paasto terävöittää aivot.

On yleinen käsitys, että tehokas suoriutuminen edellyttää täyttä vatsaa ja riittävästi energiaa.

Evoluutio.

Luonnossa eläimet eivät saalista täydellä vatsalla. Kaikki olennot ovat terävimmillään, kun vatsa on tyhjä. Kun vatsa kurnii, on keksittävä keinot löytää ravintoa. Tällöin aistit ovat terävimmillään ja aivot toimivat ketterästi. Paasto siis terävöittää aivot. Opiskelu tai työpäivä sujuu tehokkaammin, kun syöt vasta illan suussa ja päivällä olet pienessä nälässä.

USA:n Baltimoren tutkimusryhmän raportti tiivistää evoluution ohjauksen ihmisen kehittymisestä. Ravinnon saannin rajallisuus ja ajalliset vaihtelut ovat olleet ihmisen aivojen ja hermoston kehityksen tärkein tekijä. Ihmisen kehittyneimmät ominaisuudet kuten, mielikuvitus, luovuus ja puhekieli ohjasivat kehitystä valitsemaan selviytyjiksi yksilöt ja ryhmät, jotka kykenivät sujuvimmin kommunikoimaan muiden kanssa. Siis hankkimaan ravintoa yhteistyössä ja jakamaan yhteisen työn tuloksen heimonsa kanssa.

Ravinnon hankinnassa juokseminen on ilmeisesti näytellyt ratkaisevaa osaa, koska ihmisen aivoissa on nähtävissä paaston ja juoksemisen vaikutus. Ne yhdessä aktivoivat kantasolujen kehittymistä sekä aivoissa alueita, jotka ovat ratkaisevia muistin, tilan tajun ja oppimisen vahvistumisessa.

Tutkimuksia.

Groningenin yliopiston tutkimus Hollannissa todisti aivojen puolustussolujen aktivoituvan paaston aikana ja puhdistavan aivoja sinne kertyneistä toimimattomista partikkeleista, mikä tehosti aivojen toimintaa.

Yksi maailman arvostetuimmista pitkäikäisyystutkijoista, Mark P Mattsson (Johns Hopkins yliopisto, Baltimore) , kuvaa työryhmänsä raportissa paastojen vaikutuksia aivoille:

Ylipaino on turmiollista aivojen hippokampukselle estämällä aivojen kasvutekijän (BDNF) toimintaa ja aiheuttamalla tulehduksia neuroneissa sekä vaikeuttamalla aivojen plastisuutta.
Paastot ja liikunta tehostavat yksilön tajunnallisia sekä motorisia ominaisuuksia.
Vaihtoehtoiset ravintolähteet (ketonit) parantavat aivojen mukautuvuutta (neuroplasicity) ja soluissa stressin sietokykyä.
Neuronit reagoivat glukoosi / ketoaine ravintolähteiden vuorotteluun siirtymällä joustavasti kasvumoodin ja lepomoodin välillä.
Paasto ja liikunta aktivoivat autofagiaa ja DNA:ta korjaavia entsyymejä. Ne myös parantavat solujen energiakeskusten (mitokondrioiden) energian tuottoa ja siten edistävät solun elpymistä palautumisjakson aikana.
Pätkäpaastot ehkäisevät aivojen degeneroitumista verrattuna normaaliin, paastottomaan, elintapaan.
Pätkäpaastoja noudattava elämäntapa parantaa kaikin tavoin aivojen terveyttä ja voi lisätä aivojen BDNF kasvutekijää jopa 400%.

Nälkähormoni grelin.

Nature sivusto julkaisi Yalen yliopiston tutkimuksen, jossa tutkijat antoivat nälkähormoni greliniä pistoksena hiirille. Testeissä tämän jälkeen hiirien oppimis- ja muistamiskyky oli parantunut 30%.

Jeffrey Davies ryhmänsä kanssa havaitsi, että nälkähormoni greliini stimuloi aivosoluja jakautumaan ja lisääntymään. Tätä prosessia kutsutaan neurogeneesiksi. Davies arveli nuorten aivosolujen pääosin vastaavan uusien muistojen muodostamisesta joustavuutensa ansiosta. Nuorten aivosolujen herkkyys lähettää ja vastaanottaa singnaaleja sekä muodostaa yhteyksiä on Daviesin mukaan parempaa kuin ikääntyneempien solujen. Näin nuoret solut kykenevät tehokkaammin tallentamaan muistoja.

Aivojen puhdistaminen plakeista.

Paastot, unen ohella, auttavat aivoja puhdistautumaan beta-amyloid plakeista ja alentamaan oksidatiivista stressiä aivosoluissa. On havaittu pätkäpaastojen tällä tavoin hidastavan Alzheimerin, Parkinsonin ja Huntingtonin tautien kehittymistä.

2017 julkaistussa tutkimuksessa greliini nälkähormoni korjasi beta amyloidilla aiheutettuja vaurioita hiirien aivojen toiminnalle.

Hollantilainen Radboud Universiteit summaa artikkelissaan paaston vaikutuksia aivoissa. Yliopiston raportti kuvaa paaston käynnistävän prosesseja kuten, proteiinien kierrätys, tulehdusten ehkäiseminen, autofagian ja BDNF kasvutekijän toiminnan aktivointi. Erityisesti paasto käynnistää prosesseja, joilla aivot pääsevät eroon niihin kertyneistä viallisista proteiineista ja niiden aiheuttamista tulehduksista. Paasto myös edistää solujen korjaamisprosesseja, uusien aivosolujen muodostumista sekä solujen välisten yhteyksien muodostumista. Paaston aktivoima BDNF kasvutekijä ehkäisee kognitiivisten ongelmien syntymistä ikääntymisen myötä ja siten edesauttaa tervettä ikääntymistä.

Paaston vaikutus elimistössä.

Paastot vaikuttavat suotuisasti aivoissa, sydämessä, maksassa, suolistossa, lihaksissa ja rasva-aineenvaihdunnassa.

Aivojen plastisuus lisääntyy, stressin sietokyky paranee, neuronit lisääntyvät, aivosolujen mitokondriat vahvistuvat, tulehdukset ja oksidatiivinen stressi vähenee.

Sydämen tasapainoinen parasympaattinen tila vahvistuu, leposyke laskee (hyvä asia), sykevälivaihtelu kasvaa (hyvä asia), verenpaine alenee, stressinsietokyky kasvaa.

Maksan insuliiniherkkyys kasvaa, maksan sokeriaineenvaihdunta tehostuu, IGF-1 kasvutekijä tasaantuu.

Suoliston energian käyttö tasapainottuu, tulehdukset vähenevät.

Lihasten insuliiniherkkyys kasvaa, lihakset vahvistuvat, stressin sietokyky paranee, kehon lämpö laskee.